Kansanmusiikkia kansanpuistossa on Lounais-Hämeen Musiikkipäivien uusi ja omintakeinen kansanmusiikkiin erikoistunut kulttuuritapahtuma. Sen erityisyys syntyy elävimmän kansanmusiikin ja Saaren kansanpuiston upean luonnonmaiseman yhteisyydestä. Luonnon ja musiikin läheisyyttä korostetaan sillä, että tapahtumassa kansanpuiston koko alue soi.
Kansanmusiikkia kansanpuistossa kuullaan sähköisesti vahvistettua musiikkia ainoastaan perinteisellä järvelle suuntaavalla esiintymisareenalla. Akustisia esiintyjäryhmien soittopisteitä on alueen eri puolilla useita ja lisäksi lastenohjelmalle on oma erityinen esityspaikkansa.
Kansanmusiikkia kansanpuistossa on perhejuhla, jonka ohjelmaan myös yleisö voi osallistua. Kansanmusiikkia kansanpuistossa -tapahtuman järjestää Lounais-Hämeen Musiikkipäivät yhteistyössä Suomen Kansanmusiikkiliiton kanssa. Suomen Kansanmusiikkiliiton edustajat tuovat alueen Lounais-Hämeen Pirttiin kansanmusiikin myyntinäyttelyn. Mukana alueella on myös ITE-taidetta yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Hämäläisistä ITE-taitelijoista paikalla ovat Erkki Lampi Turengista ja Markku Sarastamo Hämeenlinnasta.
Kansanmusiikkia kansanpuistossa -tapahtuman yleisömäärä on tilaisuuden luonteen vuoksi rajattu. Mukaan pääsyn voit varmistaa ainoastaan ostamalla lippusi ennakkomyynnistä. Kansanmusiikkia kansanpuistossa -tapahtumassa esiintyvät Bill Hota, Maija Kauhanen, Juurakko, Mauno Järvelä & Näppäripelimannit, Vilma Jää, Reijo Kela & Heikki Laitinen, Pekko Käppi & K:H:H:L ystävineen, Mikko Perkoila & Vinkulelu, Salamakannel solistivieraanaan Jonna Tervomaa, Antti Savilampi sekä Vanhanpiian pojat. Pillien rakentamista paikalla esittelee mm. Kansanmusiikki-instituutin koulutusohjaajana toiminut Johannes Heikkilä.
Lippuja myynnissä rajoitettu määrä! Liput ennakkoon: lippu.fi
(Ennakkoon alkaen 25€, ovelta 30€)
Taiteilijaesittelyt
Bill Hota
Vuonna 1993 perustettu Bill Hota & the Pulvers on yhtye, joka esittää oman luonnehdintansa mukaan suomalaista kansanmusiikkia pop-hengessä. Tyylillistä linjansa puolesta yhtyeen ominaisuuksiin kuuluu liikkuminen muun muassa Eemelin ja Jaakko Tepon innoittamilla kuplettiperinteen jäljillä.
Takavuosikymmenten legendaarisen särkylääkkeen mukaan nimensä saanut yhtye on julkaissut kolme studio albumia ja yhden EP:n. The Pulvers päätti yhtyeenä toimintansa vuonna 2018, mutta Bill Hota jatkoi uraansa vuonna 2019 kitaristinaan Arttu Mäkelä. Bill Hota -kokoonpanon ovat muodostaneet sen jälkeen Kyösti Järvelä, viulu ja laulu, Juma Lautamaja, kontrabasso ja laulu sekä Arttu Mäkelä, kitara ja laulu.
Vaikka yhtye eteläpohjalaista pelimanniperinteestä linjaansa ammentaakin, maakunnan asukkaat saavat sen käsittelyssä ominaispiirteineen osakseen myös sarkastista lähestymistapaa. Esimerkkinä vaikkapa yhtyeen yhdelle CD:lleen antama nimi: Kyllä se on niin, että ei sitä tierä. Levytystensä ohella yhtye on hankkinut tunnettavuutta myös radio- ja tv-esiintymisillään.
Maija Kauhanen
Kansanmuusikko ja kanteletaiteilija Maija Kauhanen on hankkinut arvostusta moni-ilmeisellä taiteilijakuvallaan. Häntä voi luonnehtia täydellä syyllä sekä yhden naisen orkesteriksi että valovoimaiseksi ja karismaattiseksi artistiksi.
Maija Kauhanen on niin monipuolinen multi-instrumentalisti kuin laulaja, säveltäjä, sanoittaja ja sovittajakin. Hän puhuttelee kuulijaa myös laulujensa koskettavilla tarinoilla, rouhealla kanteleensoitollaan ja juurevalla lyömäsoitinkielellään. Polyrytmien sekä vahvan beatin kutoma syke yhdistettynä hypnoottisiin melodioihin luovat yhden muusikon synnyttämäksi ainutlaatuisen kokonaissoinnin.
Maija Kauhanen konsertoi ahkerasti sekä ympäri Suomen että eri puolilla maailmaa. Hänet valittiin vuonna 2017 maailman suurimman folk-musiikkitapahtuman Womexin showcase-esiintyjäksi. Sen jälkeen hän on kiertänyt yli 30 maassa Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa.
Hänen ensimmäinen soololevynsä Raivopyörä palkittiin vuoden 2018 Emma-gaalassa Vuoden etnoalbumina. Vuotta aikaisemmin Maija Kauhaselle myönnettiin Kritiikin kannukset-palkinto. Lisäksi hänet palkittiin 2017 Etnogaalassa vuoden tulokkaana.
Juurakko
Väkevää tarinankerrontaa ja juurimusiikkia yhdistelevä Juurakko puhkuu yhteisöllistä ja maanläheistä tunnelmaa.
Yhtye, jonka muodostavat Laura Kaartinen – laulu, matkaharmoni, lyömäsoittimet, Eija Kankaanranta-kanteleet, Kaisa Saarikorpi – laulu, sikarilaatikkosoittimet, kitarat, lyömäsoittimet, Minsku Tammela – laulu, jouhikko, kampa, munniharppu, lyömäsoittimet ja Anna Wiksten – laulu, plankku, lyömäsoittimet risteyttää suomenkielisen blueslaulannan ja perinteisen kotimaisen soittimiston railakkaalla skiffle-asenteella eikä kaihda eriskummallisiakaan tarinoita.
Kolme studioalbumia julkaissut Juurakko valittiin Vuoden Artistiksi 2020 Etnogaalassa, jossa kansanmusiikkiala palkitsee vuosittain alan ansioituneita taiteilijoita.
Paraikaa Juurakko valmistelee uuden musiikin julkaisua Juurimultaa-podcastsarjassaan. Kansainvälisesti keikkailevaa bändiä on kiitelty omintakeisen musiikkityylinsä lisäksi lavalta säteilevästä energiastaan.
Mauno Järvelä & Näppäripelimannit
Mauno Järvelä ja Näppäripelimannit muodostavat yhdistelmän, joka on Kaustisen ja keskipohjalaisen sekä suomalaisen pelimannimusiikin ja kansanmusiikkisektorin ansioituneimpia suunnannäyttäjiä.
Esiintyvän Näppäripelimannit-ryhmän runkona toimii Kaustisten ja sen naapurikuntien noin 60-jäseninen näppäriyhtye. Sen ohjelmisto perustuu kaustislaiseen pelimanniperinteeseen. Ryhmän esiintyessä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla estradin täyttää parinsadan musikantin joukko. Mukana on silloin viulun ja muiden jousisoittimien, urkuharmonin, haitarien ja huilujen soittajia eri puolilta Suomea sekä muualtakin Pohjoismaista.
Näppäripelimannien toiminta nojaa kaustislaisen kansanmuusikon ja viulistin Mauno Järvelän niin sanottuun näppäripedagogiikkaan. Hän aloitti opettamisen kehittämällään menetelmällä 1980-luvun alussa. Pelin henkeen kuului, että Järvelä otti opetukseensa jokaisen kiinnostuneen. Soiton ohella yhteislaulu sisältyy tärkeänä elementtinä opetukseen. Pedagogiikka, jota myös sisuki-menetelmäksi kutsutaan, on levinnyt käyttöön ympäri Suomen.
Vilma Jää
Vilma Jää on kansanmusiikin, popin ja oopperan kentillä toimiva, laulaja, säveltäjä, viulisti ja tutkija. Esittämänsä kansanmusiikkipopin ohella hän on säveltänyt vahvasti perinteeseen nojaavaa musiikkia esimerkiksi SibA Folk Big Bandille sekä omalle Jäinelle-lauluyhtyeelleen.
Kansanmusiikin lisäksi kesällä 2021 musiikin maisteriksi valmistuneen Vilma Jään sävelkieli ilmentää hänen pitkää taustaansa sekä kuoromusiikin että instrumentaalimusiikin parissa. Hänen soolopianolle säveltämäänsä musiikkia on kuvailtu muun muassa elokuvalliseksi ja vangitsevaksi.
Vilma Jään osuus Kaija Saariahon Innocence-oopperassa on saanut runsaasti ylistävää huomiota medioissa ympäri maailman. Kesällä 2021 ensi-iltansa saanut teos sisältää vanhoja suomalais-ugrilaisia laulutekniikoita, joihin hän on erikoistunut kansanmusiikin opinnoissaan Sibelius-Akatemiassa.
Musiikkiin liittyvien tehtäviensä lisäksi Vilma Jää työskentelee mallina ja on kiinnostunut filmivalokuvaamisesta, muotisuunnittelusta, ompelusta, maalaamisesta sekä kaikenlaisesta tuunaamisesta.
Reijo Kela & Heikki Laitinen
|
|
Reijo Kela on tanssija, koreografi ja performanssitaitelija. Suurimman osan työurastaan hän on vaikuttanut vapaana taiteilijana. Vuonna 1952 Suomussalmella syntyneen Reijo Kelan tunnetuimpiin teoksiin ovat kuuluneet Helsingissä esitetty City Man vuonna 1989 sekä luonnossa toteutetut tanssiteokset muun muassa ympäristötaideteoksensa Hiljaisen kansan miljöössä Suomussalmella. Kela on palkittu uraauurtavista ansioistaan lukuisin eri tavoin (mm. Pro Finlandia 1992, Suomi-palkinto 1996, tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2009, taiteilijaeläke 2012).
Heikki Laitinen on suomalaisen kansanmusiikin grand old man ja primus inter pares, filosofian tohtori, tutkija ja kouluttaja, luova ja esittävä taiteilija. Hän perusti Kansanmusiikki-instituutin Kaustiselle 1974 ja kansanmusiikin osaston Sibelius-Akatemiaan 1983. Esiintyvänä taiteilijana hänet tunnetaan lukuisista yhtyeistä (mm. Kankaan pelimannit ja Primo) ja solistina niin runonlaulajana, pelimannina kuin vanhojen virsien taitajanakin.
Myös performanssiesitykset ovat olleet keskeinen osa herrojen taiteilijakuvaa. He ovat kuuluneet Suomussalmiryhmään ja yhdessä hanuristi Kimmo Pohjolan kanssa Kelavala-yhtyeen. Ominaista performansseille on villi ja vapaa tilanteeseen liittyvä improvisaatio.
Pekko Käppi & K:H:H:L ystävineen
Vuonna 1976 syntynyt Pekko Käppi on tamperelainen jouhikkotaiteilija ja Sibelius-Akatemian tuntiopettaja, joka toimii myös säveltäjänä, tuottajana ja tutkijana. Koulutukseltaan hän on kansanlauluperinteisiin erikoistunut etnomusikologi, joka keikkailee yhtyeensä K:H:H:L kanssa. Yhtyeen nimi tulee sanoista Kuolleiden hevosten hillittömät luut.
Pekko Käppi on kasvanut musiikilliselle linjalleen muun muassa katusoittajakokemustensa kautta. Niissä kävi selväksi, että jouhikko vaatii kuuluakseen sähköisen vahvistuksen. Vahvistimen piti kuitenkin olla teholtaan niin pieni, että siitä syntyy täysille säädettynä ihanteellisen särisevä Käpin jouhikkosoundi, jonka on todettu muistuttavan muun muassa Led Zeppelin kitaristin Jimmy Pagen soundia etenkin silloin, kun tämä ulvottaa kitaraansa jousen avulla.
Käppi on julkaissut yhdessä K:H:H:L kanssa vuoden 2015 jälkeen kolme levyä, joilla soittavat hänen lisäkseen Tommi Laine kitaroita ja Nuutti Vapaavuori bassoa sekä viimeaikaisilla keikoilla myös Jani Auvinen, rummut ja lyömäsoittimet.
Saaren kansanpuistossa mukana on yhtyeen laajennettu kokoonpano, jossa mukana ovat hienot ystävät Laura Moisio, Kielo Kärkkäinen ja Jussi Jaakonaho.
Mikko Perkoila & Vinkulelu
Lauluntekijä ja laulaja Mikko Perkoila tunnetaan kekseliäästä ja sujuvasta sanankäytöstään sekä persoonallisesta tulkintatyylistään. Tunnusmerkkeihin Perkoilan lauluissa kuuluvat pienimuotoiset tarinat, jotka avaavat uusia näkökulmia tuttuihin teemoihin.
Hänen uransa levyttävänä taiteilijana on kestänyt yli 30 vuotta. Viime vuosina lastenmusiikin painoarvo on kasvanut hänen urallaan. Tähän liittyen kuuluvat asiaan keikat Mikko Perkoila & Vinkulelu -lastenmusiikkikokoonpanon kanssa. Myös esiintymiset aikuisyleisölle klubeissa, erilaisissa juhlissa jne. ovat mukana yhtyeen toimenkuvassa. Kokoonpanon soittajia ovat viulisti Rista Tuura ja sellisti Mika Seppänen. Lastenmusiikissa poikkeuksellinen soitinyhdistelmä tuottaa ilmoille sekä kunnon räimettä että lyyrisempiä sävyjä.
Yhtye soittaa myös nimensä mukaisesti vinkuleluja. Perinne- ja uusiosoitinten rakentelu muodostaa oleellisen osan Mikko Perkoilan urakokonaisuudessa. Niinpä yhtyeen lastenkonsertit huipentuvat usein yleiseen soitinkokeiluun. Motoksi sopii, että musiikki on äänillä leikkimistä, ei sen kummempaa.
Jonna Tervomaa
Forssassa syntynyt laulaja ja lauluntekijä Jonna Tervomaa tuli Suomen kansalle tutuksi jo kymmenvuotiaana voittaessaan vuonna 1983 Syksyn sävel -kilpailun hitillään Minttu sekä Ville. Aikansa tunnetuimman lapsitähden aikuisura sai vauhtia vuonna 1998 julkaistusta Jonna Tervomaa-debyyttialbumista. Levystä tuli hänelle menestyksekästä jatkoa niin laulajana kuin lauluntekijänäkin pohjustanut myynti- ja arvostelumenestys, joka huomioitiin myös kolmella Emma-palkinnolla.
Sen jälkeen Jonna Tervomaa on niittänyt menestystä muun massa pitkäsoittojensa platinaan ja kultaan yltäneiden myyntilukujen sekä Teosto-palkinnon muodossa. Vuona 2017 julkaistu Ääni-albumin aiheisto koostuu kokonaisuudessaan hänen sanoittamistaan ja säveltämistään lauluista.
Kesällä 2019 Jonna Tervomaan otti urallaan tuntumaa näyttämötaiteeseen näyttelemällä menestyksellä ensimmäisen teatteriroolinsa Someron kesäteatterin Rauli Badding Somerjoesta, M.A.Nummisesta ja Unto Monosesta kertovassa Oi, jospa kerran -näytelmässä.
Salamakannel
Salamakannel oli Kaustisella toiminut aktiivinen ja paljon radiossa soinut nykykansanmusiikkiyhtye 1980–1990-luvuilla. Se koottiin uudelleen yhteen pitkän tauon jälkeen kesällä 2017 Kaustisen kansanmusiikkijuhlien 50-vuotisteeman kunniaksi. Salamakanteleen musiikissa yhdistyy pelimannimusiikki, erityisesti Perhonjokilaakson kantelemusiikki, amerikkalainen string band -musiikki ja erilaiset rock-vaikutteet. Olennaista on myös yhtyeen jäsenten omat persoonalliset sävellykset.
Yhtye julkaisi kolme LP- ja CD-levyä: Salamakannel (1989), Väinön paluu (1990) ja Koivunrunkorakkautta (1992). Levyillä soittavat Hannu Saha (kanteleet, huuliharppu, laulu), Jussi Ala-Kuha (kitarat, mandoliini, Eemeli-trumpetti), Kimmo Känsälä (bassot) ja Arto Järvelä (viulu, mandoliini, nyckelharpa ym.). Palanneessa Salamakanteleessa edesmenneen Jussi Ala-Kuhan (1952–2007) on korvannut yhtyeelle tuttu pelimanni Antti Kettunen (kitarat).
Aktivoitunut Salamakannel työstää uutta LP-levyä vuonna 2022. Vuoden tärkein esiintyminen on Kansanmusiikkia kansanpuistossa -tapahtuma, johon yhtye saa solistivieraakseen Jonna Tervomaan!
Antti Savilampi
Antti Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi, joka on toiminut kansantanssin parissa jo reilusti yli 50 vuotta. Savilammin merkityksestä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja kehitykseen kertoo osaltaan hänen nimittämisensä vuonna 2018 Pispalan Sottiisi-tapahtumassa Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan.
Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi tunsi kansantanssikipinän iskevän syksyllä 1965 aloittaessaan puusepänopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Samalla hän liittyi liikunnanopettaja Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon.
Sittemmin hän on opettanut kansantansseja laajalla sektorilla, Suomessa Sibelius-Akatemiaa myöten ja runsaasti myös ulkomailla. Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana.
Hänelle on myönnetty myös tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.
Vanhanpiian pojat
Vanhanpiian Pojat on vaikuttanut yhtyeenä jo reilun neljännesvuosisadan. Bändikokoonpano loi perustaa itselleen 1990-luvun alkupuolella Savolaisen osakunnan laulajissa. Havaituksi tuli, että jotkin joukosta omasivat kokemusta sähköisesti vahvistetusta yhtyesoitosta siinä määrin, että he päättivät perustaa mahdollisimman helposti roudattavan, siis akustisen orkesterin.
Ohjelmistoa rupesi syntymään sovittamalla ja harjoittelemalla Hiski Salomaan ja vastaavien kuplettimestarien materiaalia. Ensimmäiset omat kappaleensa Vanhanpiian Pojat teki Savolaisessa osakunnassa järjestettyyn Savoviisut-kilpailuun. Nykyisin pääosa yhtyeen ohjelmistosta on yhtyeen omaa tuotantoa.
Vanhanpiian pojat on muun muassa yltänyt urallaan Ylen Suomilaulujen loppukilpailufinaaliin. Kaustisten vuoden yhtyeenä Marko Juntusen, Heikki Pesosen, Jukka Reinikaisen, Jaakko Ruuttusen ja Jukka Valkosen muodostama kokoonpano palkittiin vuonna 2007. Valinnalla halutaan tuoda esille kansanmusiikin monimuotoisuutta.